D |
omestic HMS
|
† 20.02.2019
|
|
|
L |
uonnekuvaus
|
|
Domestic HMS, tuttavallisemmin "Don" on ystävällinen, mutta esiintymisestä vähän liikaakin pitävä ori. Se huutelee mielellään tammoille ja haluaa esiintyä pienellekin yleisölle - myös tallikissalle. Perusluonteeltaan se on kuitenkin kiltti ja haluaa olla aina mukana kaikessa. Orin uteliaisuudella ei ole rajaa. Se tarhaa pienessä oriporukassa rauhallisempien orien kanssa, jotka pitävät huolen siitä, että Don muistaa myös syödä ja rentoutua, vaikka tarhoissa on muitakin hevosia.
Hoitaessa Don on usein vähän häslä. Se haluaisi lähteä kenen tahansa ohi kulkevan perään, ja steppailee malttamattomana edestakaisin. Liikutuksen jälkeen se on paljon mukavempi hoitaa, sillä silloin se usein malttaa jo seistä aloillaan ja nauttia hoitamisesta. Varusteiden kanssa ei ole ongelmia. Taluttaessa Don saattaa näytellä vähän lennokkaampaa askellusta ja esitellä äänenlahjojaan, mutta pysyy kyllä yleensä hallinnassa. Traileriin tai hevosautoon menemisessä ei myöskään yleensä ole ongelmia.
Ratsastaessa Don on erittäin herkkä ja kuuntelee pienimpiäkin apuja. Sillä on näyttävät askellajit, joita se kyllä mielellään esittelee, vaikka yleisöä ei olisikaan. Kouluratsastus on Donin ykköslaji, vaikka osaa se hypätäkin. Kouluradalla se pääsee esiintymään ja tekeekin yleensä parhaansa joka tilanteessa. Ratsastettaessa se keskittyy ja haluaa miellyttää ratsastajaansa. Esteillä Don ei tyydy vähään, vaan hyppää lähes poikkeuksetta korkeammalta, kuin esteen koko vaatii. Se tykkää hyppäämisestä, joten esteet ovat sen kanssa hyvää vaihtelua kouluratsastukseen. Don tykkää myös maastoilla, mutta siellä se ei yleensä malta rentoutua täysin. Kaverin kanssa se uskaltaa maastoilla rennommin, kunhan kaveri ei satu olemaan tamma.
Kilpailupaikalla Don ei ole hetkeäkään hiljaa. Varsinkin saapuessa se kyllä ilmoittaa kaikille läsnäolijoille tulostaan. Radalla esiintyminen ja muille huutelu on osoittautunut pieneksi ongelmaksi, mutta yleensä se ei kuitenkaan tuota liian suurta haittaa suoritukselle. Pienissä kisoissa Don onkin elementissään: vähemmällä yleisömäärällä se malttaa keskittyä suoritukseen täysillä, mikä myös näkyy tuloksissa.
Hoitaessa Don on usein vähän häslä. Se haluaisi lähteä kenen tahansa ohi kulkevan perään, ja steppailee malttamattomana edestakaisin. Liikutuksen jälkeen se on paljon mukavempi hoitaa, sillä silloin se usein malttaa jo seistä aloillaan ja nauttia hoitamisesta. Varusteiden kanssa ei ole ongelmia. Taluttaessa Don saattaa näytellä vähän lennokkaampaa askellusta ja esitellä äänenlahjojaan, mutta pysyy kyllä yleensä hallinnassa. Traileriin tai hevosautoon menemisessä ei myöskään yleensä ole ongelmia.
Ratsastaessa Don on erittäin herkkä ja kuuntelee pienimpiäkin apuja. Sillä on näyttävät askellajit, joita se kyllä mielellään esittelee, vaikka yleisöä ei olisikaan. Kouluratsastus on Donin ykköslaji, vaikka osaa se hypätäkin. Kouluradalla se pääsee esiintymään ja tekeekin yleensä parhaansa joka tilanteessa. Ratsastettaessa se keskittyy ja haluaa miellyttää ratsastajaansa. Esteillä Don ei tyydy vähään, vaan hyppää lähes poikkeuksetta korkeammalta, kuin esteen koko vaatii. Se tykkää hyppäämisestä, joten esteet ovat sen kanssa hyvää vaihtelua kouluratsastukseen. Don tykkää myös maastoilla, mutta siellä se ei yleensä malta rentoutua täysin. Kaverin kanssa se uskaltaa maastoilla rennommin, kunhan kaveri ei satu olemaan tamma.
Kilpailupaikalla Don ei ole hetkeäkään hiljaa. Varsinkin saapuessa se kyllä ilmoittaa kaikille läsnäolijoille tulostaan. Radalla esiintyminen ja muille huutelu on osoittautunut pieneksi ongelmaksi, mutta yleensä se ei kuitenkaan tuota liian suurta haittaa suoritukselle. Pienissä kisoissa Don onkin elementissään: vähemmällä yleisömäärällä se malttaa keskittyä suoritukseen täysillä, mikä myös näkyy tuloksissa.
|
S |
ukutaulu
|
|
|
|
|
J |
älkeläiset
|
|
t.
o. o. |
s. 18.02.2017
s. 24.02.2017 s. 07.05.2017 |
om. Amy
om. Romilly om. Amy |
|
K |
ilpailukalenteri
|
|
Saavutukset
|
VSN-näyttelyt
31.05.2017
Ridden Reserve Champion (Ridden RCH) 19,5p |
KRJ
|
sijoituksia 59, joista voittoja 10
|
kutsu 15.02.2017 GP 03/29
kutsu 17.02.2017 GP 06/40 kutsu 18.02.2017 GP 04/40 kutsu 21.02.2017 GP 03/30 kutsu 21.02.2017 GP 01/30 kutsu 23.02.2017 GP 05/30 kutsu 24.02.2017 GP 05/36 kutsu 25.02.2017 GP 02/30 kutsu 25.02.2017 GP 04/30 kutsu 26.02.2017 GP 01/30 kutsu 26.02.2017 GP 06/40 kutsu 26.02.2017 GP 04/30 kutsu 26.02.2017 GP 02/43 kutsu 27.02.2017 GP 02/35 kutsu 27.02.2017 GP 04/43 kutsu 27.02.2017 GP 05/30 kutsu 28.02.2017 GP 04/43 kutsu 01.03.2017 GP 04/29 kutsu 01.03.2017 GP 03/30 kutsu 01.03.2017 GP 01/30 kutsu 02.03.2017 GP 01/43 kutsu 02.03.3017 GP 03/40 kutsu 02.03.2017 GP 04/30 kutsu 02.03.2017 GP 02/30 kutsu 06.03.2017 GP 01/40 kutsu 06.03.2017 GP 02/40 kutsu 07.03.2017 GP 05/30 kutsu 07.03.2017 GP 05/30 kutsu 07.03.2017 GP 01/30 kutsu 09.03.2017 GP 03/30 |
kutsu 09.03.2017 GP 05/30
kutsu 10.03.2017 GP 03/30 kutsu 11.03.2017 GP 03/40 kutsu 11.03.2017 GP 03/30 kutsu 12.03.2017 GP 04/40 kutsu 12.03.2017 GP 05/30 kutsu 13.03.2017 GP 05/30 kutsu 13.03.2017 GP 05/30 kutsu 15.03.2017 GP 03/30 kutsu 15.03.2017 GP 03/30 kutsu 15.03.2017 GP 03/30 kutsu 16.03.2017 GP 05/30 kutsu 17.03.2017 GP 02/30 kutsu 18.03.2017 GP 04/30 kutsu 18.03.2017 GP 02/30 kutsu 18.03.2017 GP 01/40 kutsu 19.03.2017 GP 04/30 kutsu 20.03.2017 GP 03/30 kutsu 20.03.2017 GP 02/30 kutsu 20.03.2017 GP 01/30 kutsu 23.03.2017 GP 01/30 kutsu 24.03.2017 GP 05/30 kutsu 25.03.2017 GP 04/40 kutsu 26.03.2017 GP 04/30 kutsu 27.03.2017 GP 01/30 kutsu 29.03.2017 GP 04/30 kutsu 29.03.2017 GP 02/30 kutsu 30.03.2017 GP 03/30 kutsu 31.03.2017 GP 02/30 |
|
P |
äiväkirja
|
|
24.04.2017 kouluvalmennus, kirjoittanut Jannica
Käveltyään muutaman kierroksen vapaalla ohjalla Amy ja Don saivat ruveta hommiin. Aloittelimme ensin käynnissä kevyillä tehtävillä, kuten kulmiin ratsastuksilla, volteilla ja pysähdyksillä. Herkkä ori työskenteli hyvin ja Amyn tehtäväksi jäi näyttää mitä tehtiin, hyvä niin!
Käyntiharjoitukset purkitettuanne siirryttiin ravailemaan ensin kevyessä ravissa voltteja tehden ja pysähdyksiä jatkettiin pitkien sivujen keskelle vielä, niiden loppuun tulivat voltit. Aikansa verkattuanne saitte ruveta ottamaan ravissa kokorataleikkaalla askeleen lyhennystä ja pidennystä vuoroin ravissa, lopuksi ennen välikäyntejä otettiin vielä temponlisäyksiä ravissa molempiin suuntiin. Sitten saitte hetken kävellä taivutellen Donia ympyrällä. Saatuanne hetken hengähdystauon kävellen jatkettiin työskentelyä laukassa ympyrällä. Taipumisen ja asetuksen lisäksi asetettiin vuorotellen takapäätä ympyrän keskelle ja ulospäin. Harjoitus sujui oikein hyvin, kun pääsitte juonesta kiinni.
Seuraavaksi laajennettiin laukkatehtäviä siirtymällä pitkien sivujen keskeltä suoraan koottuun raviin ja heti takaisin laukalle. Se tuntui helpolta, joten melko pian mukaan lisättiin pysähdys siirtymisen sijaan. Alkuun Don oli hieman liian hätäinen, mutta istuttuasi rauhallisemmin alas satulaan pysähdyksessä orikin heltyi ja teki rauhallisemmin pysähdykset. Saitte vaihtaa suuntaa ja parin laukkakierroksen ja pysähdysten jälkeen saitte siirtyä käyntiin hetkeksi ja tarjota pidempää ohjaa. Välikäyntien jälkeen treenattiin laukassa piruetteja sekä pohkeenväistöjä, alkuun työskentely oli vähän jäykän oloista, mutta sitten alkoi homma toimimaan ja onnistuit kehumaan oriakin juuri oikealla hetkellä. Lopuksi saitte työskennellä kootussa harjoitusravissa nelikaarista kiemurauraa tehden ja ottaa lopuksi vielä kootusta käynnistä koottuja laukkapätkiä nostomielessä, koska Don oli hieman hätäinen niissä. Ennen loppuraveja, jotka saitte tehdä itsenäisesti tunnin lähetessä loppuaan, harjoittelimme vielä vastalaukkaa uralla ja ympyrällä. Se sujui tänään todella hienosti!
16.11.2017 kirjoittanut Isla T
Don oli rakenteeltaan lihaksikas ja sen maskuliininen olemus sai orin näyttämään suuremmalta, kuin se oli jo valmiiksi. Ruunikko steppaili tallikäytävällä levottoman oloisena, kun harjasin sitä mahdollisimman huolellisesti omistajan seisoessa selkäni takana. Olin toista kertaa saapunut Harmony Sporthorsen tiloihin, mutta tällä kertaa en ollut valmentajan roolissa vaan ratsastamassa itse. Ensimmäisenä allani tulisi olemaan hollanninpuoliverinen Domestic HMS, joka ei halunnut tehdä alussa ollenkaan yhteistyötä kanssani.
"Doni käyttäytyy joskus kuin sirkushevonen, mutta sen show kannattaa jättää omaan arvoonsa." Amy tokaisi minulle käytävällä ja vastasin naiselle nyökkäämällä. Sain Donin harjattua puhtaaksi puolessa tunnissa, jonka jälkeen varustimme sen yhteisvoimin. Amy antoi mustat nahkaohjat käteeni ja lähti kävelemään edelläni kohti kenttää.
Ruunikko lähti kävelemään allani rauhallisesti ja se odotti jo korvat höröllä, että antaisin ensimmäiset kunnon avut sille. Hetken aikaa löysin ohjin käveltyämme aloin ryhdistäytymään itse satulassa, eikä minun tarvinnut ottaa kuin hennolla otteella ohjista kiinni kun ori tarjosi jo koottua käyntiä allani.
"Onpa herkkä!" Huokaisin Amylle, joka hymyili kentän vierellä ja kertoi olevansa samaa mieltä. Käänsin Donin uran sisäpuolelle ja kokeilin miten se reagoisi, jos pyytäisin siltä avo- ja sulkutaivutuksia - vuorotellen kumpaakin kentän pitkillä sivuilla. Ori tuntui vain pehmenevän entisestään käsissäni ja pohkeiden kanssa sain olla todella tarkka, sillä ero ylläpitävän ja vauhtia lisäävän pohkeen välillä oli hiuksenhieno. Muutaman kerran Doni rikkoi raville kesken käyntityöskentelyn, mutta se johtui omista hätäisistä avuistani.
Päästin orin ravamaan uralla koottuna, kun käynnissä oltiin tehty harjoituksia ja aloin ymmärtää mistä nappuloista hevonen teki mitäkin - jokainen kun on niin erilainen. Donin ravissa oli totuttelemista, sillä sen askeleet olivat pitkät ja tuntuivat isoilta harppauksilta aivan kuin se menisi jatkuvia temmonlisäyksiä, mutta kokeilin sillä uteliaisuudestani lisäykset ravissa läpi ja huomasin vasta sitten eron. Totuin istumaan ruunikon isoissa askelissa nopeasti ja yhtäkkiä päätin ottaa vielä loppuun laukkatyöskentelyä, kun ravissa oltiin käyty niin paljon asioita. Doni nosti laukan mielellään ja sen keinuhevostyylisessä laukassa oli kiva istua vähän rennomminkin. Tosin, jos liian rennoksi päästin itseni niin ori siirtyi istunnan muuttuessa raviin. Tahtirikkeitä tuli siis tässäkin askellajissa, mutta saimme työstettyä aika monipuolisesti jokaisen lävitse tunnin ratsastuksen aikana.
24.02.2018 kirjoittanut Amy
Istuin Donin selässä ja suuntasin kohti pienempää kenttää. Olin pukenut sille koulusatulan, kankisuitset, ja vielä pintelitkin. Ori oli ollut jonkin aikaa kevyemmällä käytöllä, ja nyt olisi taas aika muistutella sitä työnteosta. Olimme juuri käyneet kävelemässä maastossa, joten kentälle päästessämme pääsin heti aloittamaan työt. Onneksi maastossa ei ollut kuraista, muuten vaivannäköni pinteleiden suhteen olisi mennyt hukkaan. Aurinko paistoi eikä taivaalla näkynyt juuri pilviä, joten sää oli mitä parhain pieneen koulutreeniin. Vaikka olikin helmikuu, ulkona oli mukavan lämmin. Olin jo aamulla päättänyt, mitä tekisimme tänään, joten minun ei tarvinut jäädä kentälle pyörimään ja miettimään mitä tekisimme.
Aloitin ravissa, hakien vuorotellen lisätympää ja kootumpaa ravia samalla isoja ympyröitä tehden. Ihan tavallinen alkuverryttely siis. Heti alussa Don tuntui yhteistyöhaluiselta ja energiseltä, joten minulla oli sellainen tunne, että tänään voisimme saada jotain aikaan. Loma oli tehnyt sille terää, vaikka se olikin yleensä aina innokas työntekijä. Aluksi Don vähän huuteli kavereilleen tarhoihin, mutta malttoi silti keskittyä. Lämmittelimme ravissa vielä toiseenkin suuntaan, ja se alkoi pehmetä ja rentoutuakin jo vähäsen. Ravien jälkeen nostin laukan, ja laukkasin muutaman kierroksen molempiin suuntiin reippaampaa laukkaa aavistuksen löysemmin ohjin. Annoin Donin venyttää kaulaansa alemmas, vaikkei se kootussa muodossa ollut alkuraveissakaan. Don selvästi nautti saadessaan laukata aluksi rennosti, sillä se pärski tasaisin väliajoin eikä ollut enää yhtään jännittynyt.
Rennon laukan jälkeen jarrutin käyntiin, lyhensin ohjia ja hain Donia kootumpaan muotoon. Varmistin muutamalla väistöllä, että se oli hereillä ja reagoi apuihini terävästi, sillä muuten seuraavista tehtävistä ei tulisi mitään. Tuttuun tapaansa ori vastasi pienimpiinkin apuihin. Sitten nostin taas laukan, ja jäin toiseen päätyyn isolle ympyrälle. Kokosin laukkaa lähes piruettilaukaksi, ja se onnistuikin tosi kivasti tauonkin jälkeen. Don lyhensi laukkaa hyvin, malttoi pysyä tahdissa ja rentona. Pääsin itsekin käyttämään vatsalihaksiani Donin suuressa laukassa. Koottunakin se oli varsinkin ulkopuoliselle kaunista katsottavaa.
Jatkoin laukkaa edelleen samalla ympyrällä, mutta toiseen suuntaan. Vasemmalle Don oli pikkuisen huonompi, se ei pystynyt säilyttämään tahtia niin hyvin kuin vasemmalle. Seuraavaksi siirryin uralle, mutta lyhyet sivut ratsastin pari metriä uran sisäpuolella. Aloin tekemään laukkapiruetin molempien lyhyiden sivujen keskelle. Ensimmäiset kaksi menivät ihan pipariksi, koko piruetti oli jo ohi kolmella askeleella. Kolmas kerta sujui jo paremmin, tosin vauhtia oli edelleen liikaa. Jatkoin piruettien tekemistä, ja sain ratsastettua muutaman hyvän piruetin molempiin suuntiin.
Vasemmalle piruetit sujuivat selkeästi paremmin. Piruttien jälkeen siirsin Donin rentoon raviin, jossa se sai pikkuhiljaa venyttää kaulaa ja päätä eteen. Olin tosi tyytyväinen oriin, sillä sen ratsastettavuus oli aina niin miellyttävää eikä se ollut possuillut ollenkaan loman jäljiltä. Rentojen ravien jälkeen kävelimme pitkät loppukäynnit vapain ohjin kentällä, ennenkuin ratsastin pois kentältä kohti tallia.
Tallissa talutin Donin karsinaansa, riisuin siltä varusteet ja heitin sille talliloimen päälle. Pinteleitä pois ottaessani kuulin huutoja ja hirnumista ulkoa, ja ennen kuin pääsin Donin vierestä käytävälle katsomaan, pienet shetlanninponiorimme Trouble ja Frosty juoksivat täyttä laukkaa karsinan ohi. Onnekseni vapaana ollut Doni ei lähtenyt niiden perään, joten vedin sen karsinan oven kiinni ja lähdin ponien perään. Pienet pirulaiset saatiin kymmenisen minuuttia myöhemmin kiinni tammatarhan luota, jossa niille oli järjestetty hyvin kylmä vastaanotto puoliveritammojen toimesta.
Käveltyään muutaman kierroksen vapaalla ohjalla Amy ja Don saivat ruveta hommiin. Aloittelimme ensin käynnissä kevyillä tehtävillä, kuten kulmiin ratsastuksilla, volteilla ja pysähdyksillä. Herkkä ori työskenteli hyvin ja Amyn tehtäväksi jäi näyttää mitä tehtiin, hyvä niin!
Käyntiharjoitukset purkitettuanne siirryttiin ravailemaan ensin kevyessä ravissa voltteja tehden ja pysähdyksiä jatkettiin pitkien sivujen keskelle vielä, niiden loppuun tulivat voltit. Aikansa verkattuanne saitte ruveta ottamaan ravissa kokorataleikkaalla askeleen lyhennystä ja pidennystä vuoroin ravissa, lopuksi ennen välikäyntejä otettiin vielä temponlisäyksiä ravissa molempiin suuntiin. Sitten saitte hetken kävellä taivutellen Donia ympyrällä. Saatuanne hetken hengähdystauon kävellen jatkettiin työskentelyä laukassa ympyrällä. Taipumisen ja asetuksen lisäksi asetettiin vuorotellen takapäätä ympyrän keskelle ja ulospäin. Harjoitus sujui oikein hyvin, kun pääsitte juonesta kiinni.
Seuraavaksi laajennettiin laukkatehtäviä siirtymällä pitkien sivujen keskeltä suoraan koottuun raviin ja heti takaisin laukalle. Se tuntui helpolta, joten melko pian mukaan lisättiin pysähdys siirtymisen sijaan. Alkuun Don oli hieman liian hätäinen, mutta istuttuasi rauhallisemmin alas satulaan pysähdyksessä orikin heltyi ja teki rauhallisemmin pysähdykset. Saitte vaihtaa suuntaa ja parin laukkakierroksen ja pysähdysten jälkeen saitte siirtyä käyntiin hetkeksi ja tarjota pidempää ohjaa. Välikäyntien jälkeen treenattiin laukassa piruetteja sekä pohkeenväistöjä, alkuun työskentely oli vähän jäykän oloista, mutta sitten alkoi homma toimimaan ja onnistuit kehumaan oriakin juuri oikealla hetkellä. Lopuksi saitte työskennellä kootussa harjoitusravissa nelikaarista kiemurauraa tehden ja ottaa lopuksi vielä kootusta käynnistä koottuja laukkapätkiä nostomielessä, koska Don oli hieman hätäinen niissä. Ennen loppuraveja, jotka saitte tehdä itsenäisesti tunnin lähetessä loppuaan, harjoittelimme vielä vastalaukkaa uralla ja ympyrällä. Se sujui tänään todella hienosti!
16.11.2017 kirjoittanut Isla T
Don oli rakenteeltaan lihaksikas ja sen maskuliininen olemus sai orin näyttämään suuremmalta, kuin se oli jo valmiiksi. Ruunikko steppaili tallikäytävällä levottoman oloisena, kun harjasin sitä mahdollisimman huolellisesti omistajan seisoessa selkäni takana. Olin toista kertaa saapunut Harmony Sporthorsen tiloihin, mutta tällä kertaa en ollut valmentajan roolissa vaan ratsastamassa itse. Ensimmäisenä allani tulisi olemaan hollanninpuoliverinen Domestic HMS, joka ei halunnut tehdä alussa ollenkaan yhteistyötä kanssani.
"Doni käyttäytyy joskus kuin sirkushevonen, mutta sen show kannattaa jättää omaan arvoonsa." Amy tokaisi minulle käytävällä ja vastasin naiselle nyökkäämällä. Sain Donin harjattua puhtaaksi puolessa tunnissa, jonka jälkeen varustimme sen yhteisvoimin. Amy antoi mustat nahkaohjat käteeni ja lähti kävelemään edelläni kohti kenttää.
Ruunikko lähti kävelemään allani rauhallisesti ja se odotti jo korvat höröllä, että antaisin ensimmäiset kunnon avut sille. Hetken aikaa löysin ohjin käveltyämme aloin ryhdistäytymään itse satulassa, eikä minun tarvinnut ottaa kuin hennolla otteella ohjista kiinni kun ori tarjosi jo koottua käyntiä allani.
"Onpa herkkä!" Huokaisin Amylle, joka hymyili kentän vierellä ja kertoi olevansa samaa mieltä. Käänsin Donin uran sisäpuolelle ja kokeilin miten se reagoisi, jos pyytäisin siltä avo- ja sulkutaivutuksia - vuorotellen kumpaakin kentän pitkillä sivuilla. Ori tuntui vain pehmenevän entisestään käsissäni ja pohkeiden kanssa sain olla todella tarkka, sillä ero ylläpitävän ja vauhtia lisäävän pohkeen välillä oli hiuksenhieno. Muutaman kerran Doni rikkoi raville kesken käyntityöskentelyn, mutta se johtui omista hätäisistä avuistani.
Päästin orin ravamaan uralla koottuna, kun käynnissä oltiin tehty harjoituksia ja aloin ymmärtää mistä nappuloista hevonen teki mitäkin - jokainen kun on niin erilainen. Donin ravissa oli totuttelemista, sillä sen askeleet olivat pitkät ja tuntuivat isoilta harppauksilta aivan kuin se menisi jatkuvia temmonlisäyksiä, mutta kokeilin sillä uteliaisuudestani lisäykset ravissa läpi ja huomasin vasta sitten eron. Totuin istumaan ruunikon isoissa askelissa nopeasti ja yhtäkkiä päätin ottaa vielä loppuun laukkatyöskentelyä, kun ravissa oltiin käyty niin paljon asioita. Doni nosti laukan mielellään ja sen keinuhevostyylisessä laukassa oli kiva istua vähän rennomminkin. Tosin, jos liian rennoksi päästin itseni niin ori siirtyi istunnan muuttuessa raviin. Tahtirikkeitä tuli siis tässäkin askellajissa, mutta saimme työstettyä aika monipuolisesti jokaisen lävitse tunnin ratsastuksen aikana.
24.02.2018 kirjoittanut Amy
Istuin Donin selässä ja suuntasin kohti pienempää kenttää. Olin pukenut sille koulusatulan, kankisuitset, ja vielä pintelitkin. Ori oli ollut jonkin aikaa kevyemmällä käytöllä, ja nyt olisi taas aika muistutella sitä työnteosta. Olimme juuri käyneet kävelemässä maastossa, joten kentälle päästessämme pääsin heti aloittamaan työt. Onneksi maastossa ei ollut kuraista, muuten vaivannäköni pinteleiden suhteen olisi mennyt hukkaan. Aurinko paistoi eikä taivaalla näkynyt juuri pilviä, joten sää oli mitä parhain pieneen koulutreeniin. Vaikka olikin helmikuu, ulkona oli mukavan lämmin. Olin jo aamulla päättänyt, mitä tekisimme tänään, joten minun ei tarvinut jäädä kentälle pyörimään ja miettimään mitä tekisimme.
Aloitin ravissa, hakien vuorotellen lisätympää ja kootumpaa ravia samalla isoja ympyröitä tehden. Ihan tavallinen alkuverryttely siis. Heti alussa Don tuntui yhteistyöhaluiselta ja energiseltä, joten minulla oli sellainen tunne, että tänään voisimme saada jotain aikaan. Loma oli tehnyt sille terää, vaikka se olikin yleensä aina innokas työntekijä. Aluksi Don vähän huuteli kavereilleen tarhoihin, mutta malttoi silti keskittyä. Lämmittelimme ravissa vielä toiseenkin suuntaan, ja se alkoi pehmetä ja rentoutuakin jo vähäsen. Ravien jälkeen nostin laukan, ja laukkasin muutaman kierroksen molempiin suuntiin reippaampaa laukkaa aavistuksen löysemmin ohjin. Annoin Donin venyttää kaulaansa alemmas, vaikkei se kootussa muodossa ollut alkuraveissakaan. Don selvästi nautti saadessaan laukata aluksi rennosti, sillä se pärski tasaisin väliajoin eikä ollut enää yhtään jännittynyt.
Rennon laukan jälkeen jarrutin käyntiin, lyhensin ohjia ja hain Donia kootumpaan muotoon. Varmistin muutamalla väistöllä, että se oli hereillä ja reagoi apuihini terävästi, sillä muuten seuraavista tehtävistä ei tulisi mitään. Tuttuun tapaansa ori vastasi pienimpiinkin apuihin. Sitten nostin taas laukan, ja jäin toiseen päätyyn isolle ympyrälle. Kokosin laukkaa lähes piruettilaukaksi, ja se onnistuikin tosi kivasti tauonkin jälkeen. Don lyhensi laukkaa hyvin, malttoi pysyä tahdissa ja rentona. Pääsin itsekin käyttämään vatsalihaksiani Donin suuressa laukassa. Koottunakin se oli varsinkin ulkopuoliselle kaunista katsottavaa.
Jatkoin laukkaa edelleen samalla ympyrällä, mutta toiseen suuntaan. Vasemmalle Don oli pikkuisen huonompi, se ei pystynyt säilyttämään tahtia niin hyvin kuin vasemmalle. Seuraavaksi siirryin uralle, mutta lyhyet sivut ratsastin pari metriä uran sisäpuolella. Aloin tekemään laukkapiruetin molempien lyhyiden sivujen keskelle. Ensimmäiset kaksi menivät ihan pipariksi, koko piruetti oli jo ohi kolmella askeleella. Kolmas kerta sujui jo paremmin, tosin vauhtia oli edelleen liikaa. Jatkoin piruettien tekemistä, ja sain ratsastettua muutaman hyvän piruetin molempiin suuntiin.
Vasemmalle piruetit sujuivat selkeästi paremmin. Piruttien jälkeen siirsin Donin rentoon raviin, jossa se sai pikkuhiljaa venyttää kaulaa ja päätä eteen. Olin tosi tyytyväinen oriin, sillä sen ratsastettavuus oli aina niin miellyttävää eikä se ollut possuillut ollenkaan loman jäljiltä. Rentojen ravien jälkeen kävelimme pitkät loppukäynnit vapain ohjin kentällä, ennenkuin ratsastin pois kentältä kohti tallia.
Tallissa talutin Donin karsinaansa, riisuin siltä varusteet ja heitin sille talliloimen päälle. Pinteleitä pois ottaessani kuulin huutoja ja hirnumista ulkoa, ja ennen kuin pääsin Donin vierestä käytävälle katsomaan, pienet shetlanninponiorimme Trouble ja Frosty juoksivat täyttä laukkaa karsinan ohi. Onnekseni vapaana ollut Doni ei lähtenyt niiden perään, joten vedin sen karsinan oven kiinni ja lähdin ponien perään. Pienet pirulaiset saatiin kymmenisen minuuttia myöhemmin kiinni tammatarhan luota, jossa niille oli järjestetty hyvin kylmä vastaanotto puoliveritammojen toimesta.
Kuvien lisenssi
VIRTUAALIHEVONEN
VIRTUAALIHEVONEN